Olen ammatiltani myyntimies ja ylpeä ammatistani. Voisin verrata juoksemista myynti aktiin. Myynnissä on tavoitteita, jotka on asetettu jokaiselle myyjälle kyvykkyyden mukaan. Olen vuodesta -98 tehnyt myyntiä erilaisissa organisaatioissa erilaisten esimiesten ja myyntiryhmien kanssa, mutta silti myynti on hyvin pitkälle yksinäisen ihmisen yksinäistä puurtamista asiakasrajapinnassa.
Juoksu on hyvin pitkälle samankaltaista. Vertaistukea saa ja aina (onneksi) löytyy heitä, jotka tietävät juoksemisesta enemmän ja joilta saa arvokasta tietoa kaikesta mikä liittyy juoksemiseen. Mutta silti loppuviimeinen juokseminen on hyvin yksinäistä puurtamista. Asetat itsellesi tavoitteita, pyrit niihin ja kaikki perustuu aktiivisuuteen.
Minulla on tavoitteita – juoksemisessa tavoitteeni on maraton. Ei enempää eikä vähempää. On hyvä pystyä sanoa se ääneen, koska muuten tavoite jäisi sananhelinäksi ja luultavasti myöskin siis vain haaveeksi. Pääsenkö tavoitteeseeni? Kyllä pääsen ja siksi teen duunia sen eteen. Unelmia pitää olla ja minun unelmani on juosta vielä joskus Berliinin maraton.
Haluan sanoa kiitokseni äidilleni, joka motivoi minua jatkamaan juoksemista pitkän tauon jälkeen. Hän ei varmasti tiedä sitä miten hän sen teki, eikä sillä ole väliä – jos äiti luet tätä kirjoitusta... KIITOS!
Poikasi Jarno!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti